Ehtaa douppii

Mitä vittua sitä tekis. Täällä oikeesti alkaa vähän seinät kirjaimellisesti kaatumaan päälle. Nää seinät alkaa todenteolla ahdistaa. Kun kattoo näitä puna-raidallisia seiniä kuukauden päivät alkaa pikku hiljaa vintti takkuilemaan. Jos rehellisesti sanotaan, niin tämä paikka alkaa turhauttamaan. Viimeisen viikon on tuntunut siltä että kerrataan samoja asioita päivästä päivään. Uusia tulee kokoajan taloon ja käytännön juttuja täytyy kokoajan käydä läpi. Ei vaan kiinnosta enään. Eteenkin kun pääsi vähän maistamaan vanhaa elämää päiväksi. Luukulta luukulle ja kattellen kun muut rännittää. Itseasiassa alkaa vähän pakostakin huokuttelemaan... Ajatus siitä että voisi vetää vielä viimeiset vedot subua haamuilee takaraivossa. Tai ei edes viimeiset vedot vaan että sitä pystyis vetämään useamminkin hallitusti. Jos nyt rehellisiä ollaan niin olen jopa suunnitellut palaamista vanhaan douppi elämään ja siitä sitten korvaushoitoon. Se korvaushoito jotenkin kutsuu mua. Se että sais ilmaset subut moneen vuoteen ja pystyis ylläpitämään kuosia vuosia. Tai mitä vitun kuosia? Eihän subusta oo edes irronnut mitään fiiliksiä vuoteen? Mutta jotenkin sitä toivoo että subulla olisi vielä jotakin annettavaa, nyt kun kuitenkin on ollu 13 päviää ilman. Ehkä edes pienet nuokut! Ei vittu nyt menee haaveiluks ja mielihaluks koko juttu. Siis pakko oikeesti päästä tosta paskasta eroon lopullisesti. Ei sillä ole muuta annettavaa kun kurjuutta, ahdistusta, masista, refloja, rikoksia, väkivaltaa ja rahattomuutta. Ja mitä se tarjoo sulle vastineeks? Ne pienet 10sec nousut ja sit oot taas vaan normaali...