Mä tajusin. Että mä elän ihan vitun hulluu elämää ja mulla on ihan vitun hullu historia takana. Huume ja lääkehuuruista menneisyyttä, poliiseja, narkomaaneja, väkivaltaa, kaikkee laitonta maasta taivaaseen, ja minä, sen kaiken keskellä. Mun sängys nukkuu yks naapuri. Mä oon valvonu tän yön. Mä tajusin kun tänää kerroin muistoja ja tarinoita mun viimesistä kahdesta vuodesta, miten kujalla, ja miten vitun hulluu laiffii mulla on takana. Se tekee minusta minun. Kukaan ei ole niinkuin minä. Mä oon mä, ja jos ei kelpaa nii ei mua haittaa. Mä voin aina doupata.
Rikkinäisestä perheestä, narsistisen ja huonon isän poika, äidin joka oli liian ylisuojeleva, poika joka teki elämästään helvetin, ja taivaan samalla kerralla. Nyt olen mies. Ja mä tajuan että kaikki normi pulliaiset tuolta kadulta. Niillä ei ole hajuakaan mitä oon käyny läpi. Ne ei oo koskaan kokenut vitun taivaallisen hyviä piri nousuja, muttei myöskään helvetellisiä subu-refloja. Mä olen se joka ylitti rajat. Mä laitoin henkeni peliin. Mä selvisin. Mä oon vaan nii mä. Vittu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti