Tekee tää laiffi oikeesti kipeetä nyt. Nyt kun ymmärsin viimein että ei mene kesä ihan niinkuin vielä pari kuukautta sitten suunittelin. Unelmani putosi ja hajosi kuin lasi lattiaan. Erittäin kaksipiippuinen juttu. Joko vietän kesän kuten suunittelin ilman töitä, tai sitte ihan vain työtä tehdessä. On se hyvä että saa duunii mutta tällä hetkellä nämä unelmat tuntuvat tärkeemmiltä. Mutta kukaan ei ymmärrä minua tässä asiassa. Kiitos vitusti ydinvoimala ku pilasit mun kesäni, mut toki myös kiitos rahoista jotka saan sitten.
Sirpaleita lattialta kärätään, ne on liian terävät.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti